Nollapäästöpäivä 2021 materiaalit

Työpajamahdollisuuksia lukioille

1. HELSUS tutkijoita oppitunneille

HELSUS-tutkijat tarjoutuvat pitämään oppituntia Nollapäästöpäivänä 21.9. tai sovitusti muuna aikana. Yhteydenotot sähköpostilla angelina.korsunova@helsinki.fi

HELSUSin esittelyvideo: https://youtu.be/WCn8SswXqhs

Tutkijoiden esittelyt:

2. Vaatetyöpajat lukioille

Second Life Catwalk järjesti 21.8.2020 yhdessä IlmastoAreenan kanssa kaksi lukiolaisille suunnattua verkkotyöpajaa. Työpajojen tallenteita voi hyödyntää opetuksessa. Opettajan kannattaa katsoa työpajojen tallenteet etukäteen.

~ kesto noin 45 minuuttia
Miksi pikamuoti oikeastaan on ympäristölle niin kuormittavaa? Vaate & Ympäristö -työpajassa käydään läpi vaatteen aiheuttamia ympäristövaikutuksia sen elinkaaren eri vaiheissa. Workshop antaa oppilaille tietoa vaateteollisuudesta ja sen haasteista.

Työpajassa ympäristöasioita pohtii Maj-Lis Viitanen, kierrätysmateriaaleihin perustuvan Upcycler Helsinki verkkokaupan perustaja. Työpajaa varten opiskelijat eivät tarvitse mitään erityisiä tarvikkeita paitsi muistiinpanovälineet.

~ kesto noin 30 minuuttia
Oman tyylin tunteminen on kestävän pukeutumisen perusta. Työpajassa pohditaan muun muassa seuraavia kysymyksiä: Miten oman tyylin voi tuntea? Kuinka rakennetaan oma ihannetyyli? Mistä tunnistaa laadukkaan vaatteen? Työpajan tavoitteena on antaa nuorille vinkkejä ja inspiraatiota oman kestävän tyylin luomiseen.

Työpajan vetää Tyylipuhetta -mediaa tuottava Elsa Hietanen, joka haluaa inspiroida
kestäviin pukeutumisvalintoihin ja antaa eväitä jokaisen omalle tyylimatkalle.
Työpajaa varten oppilaat tarvitsevat oppilaat tarvitsevat älypuhelimen työpajassa annettua tehtävää varten. Opiskelijoille voi halutessaan jakaa muistiinpanotarvikkeet.

Vaatteen elinkaaresta voi lukea lisää Second Life Catwalkin julkaisusta https://issuu.com/secondlifecatwalk/docs/second_life_catwalk_guide?fbclid=IwAR1IXQGHRzjE67x-suHACbvFsJCaxFE8M15QLzIE7bN5YMEJF_DKU_GhgMA

3. Tunti ilmastolle -keskustelut, CLC

Työpajassa voidaan käydä ilmastoon liittyviä keskusteluja CLC:n (yhteistyökumppanimme Climate Leadership Coalition)  keskustelupohjien avulla. Keskustelupohjat löytyvät täältä: Tunti ilmastolle -keskustelupohja


Pelejä

4. Äly(tön)puhelinpeli, Eettisen kaupan puolesta ry

Nyt voit koettaa ihan itse, onnistuuko vastuullisen, tai edes vastuullisen näköisen, kännykän tekeminen – ja saatko puhelimen valmiiksi ennen kilpailevia yrityksiä! Matkaasi voivat kuitenkin hidastaa someskandaalit, kodittomat jääkarhut, kauppapolitiikan heilahtelut sekä
monet muut yllättävät tekijät.

Äly(tön)puhelinpeli on nuorille ja nuorille aikuisille suunnattu lautapeli maailmankaupan ja yritystoiminnan vastuullisuudesta elektroniikan elinkaaren varrella.
Pelin voi tulostaa ja askarrella itse. Voit ladata pelin osat tästä linkistä: https://eetti.fi/materiaalit/oppimateriaalit/elektroniikka/alytonpuhelinpeli/. Pelistä on lisäksi video ja opettajan ohjeet.

5. Ilmastopeli, Plan Suomi

Peli havainnollistaa ilmastonmuutosta sekä vaurauden ja vaikutusmahdollisuuksien epätasaista jakautumista maailmassa. Tässä lautapelissä nuoret ovat itse muutoksentekijöitä ja pääsevät päättämään suurista valinnoista, joiden seuraukset tuntuvat niin niin vauraassa Suomessa, väkirikkaassa Nigeriassa kuin vuoristoisessa Perussakin. Kaikilla ei kuitenkaan ole yhtäläisiä mahdollisuuksia vaikuttaa yhteisiin asioihin, vaikka ilmastokriisi kysyykin toimia aivan jokaiselta.

Yksi ilmastopeli/opettaja tilattavissa osoitteesta https://www.globaalikoulu.net/tilattavat-opetusmateriaalit/?utm_source=newsletter&utm_medium=email&utm_campaign=globaalikasvatus

Pelin kesto noin 75 min. Peli tukee ilmiöpohjaista oppimista. 

6. Mahdollinen maailma -ilmastoseikkailupeli, Nuorten Akatemia

Mahdollinen Maailma -ilmastoseikkailupeli perehdyttää nuoria ilmastonmuutoksen syntyyn sekä sen vaikutuksiin ja ratkaisuihin. Peli koostuu kolmesta tasosta, jotka avautuvat pelin edetessä. Ensimmäisen tason tehtävät toimivat johdatteluna, ja niissä opitaan muun muassa uusiutuvista energialähteistä, hiilinieluista, hiilijalanjäljestä, kasvihuoneilmiöstä sekä ihmisen ja ilmastonmuutoksen suhteesta. Toisella tasolla pelaajat tekevät tehtäviä erityisesti liittyen ilmastonmuutokseen ympäri maailmaa ja pohtivat esimerkiksi esi-isien menetelmien hyödyntämistä ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa Perussa, ilmastotekoja Intiassa sekä tulevaisuuden ilmastoviisaita kaupunkeja. Kolmannella tasolla siirretään katse kohti tulevaisuutta sekä yhteistyötä ja pohditaan esimerkiksi Suomen ja kansainvälisiä ilmastotavoitteita. Tasolla käsitellään lisäksi itselle mieluisia tapoja vaikuttaa. Pelin lopuksi mietitään, millaisia ilmastoprojekteja omassa koulussa voitaisiin toteuttaa. Tiedonhaku pelin aikana on sallittua.

Mahdollinen Maailma -peli toimii Seppo-alustalla. Voit ladata sponsoroidun pelin Seppo-kaupasta aktivointikoodilla ”PelastetaanPlaneetta”.
Yhden tai useamman oppitunnin pituisen pelin ohjaajana toimii opettaja ja oppilaat pelaavat peliä ryhminä omilla mobiililaitteillaan tai tableteilla. Pelin suositeltu kesto on vähintään 45-60 minuuttia.

Tarkempia tietoja pelistä voi katsoa seuraavista linkeistä:

https://www.nuortenakatemia.fi/oppimateriaalit/mahdollinen-maailma-ilmastoseikkailupelin-ennakko-ja-jalkitehtavat/
https://www.nuortenakatemia.fi/hankkeet/ilmastopeli/

7. My 2050.fi

Pelin avulla pääset kurkistamaan, miten ilmastonmuutos on vaikuttanut tulevaisuuteen. Matkallesi kohti tulevaisuutta lähdet joko Helsingin Kansalaistorilta, Espoon keskuksesta, Tampereen Keskustorilta tai Vantaalla Heurekan pihalta. Tarvitset vain puhelimesi ja 60 minuuttia aikaa. Pääset peliin tästä linkistä: https://my2050.fi/ Opettajille on ohjeet sivulla:
my2050.fi/oppimispeli.

Keskustelun tai kirjoitustehtävän pohjaksi

8. Kulutuskulttuurista ja kohtuullisesta kulutuksesta

Kohtuukulutuskasvatus on kasvamista ja oppimista,  kasvatusta ja opettamista kuluttamisen kohtuullistamiseen ja valintojen tiedostamiseen. Kohtuukulutuskasvatus kyseenalaistaa tottumuksia ja tapoja, herättelee pohtimaan tarpeen ja haluamisen eroa pyrkien löytämään ratkaisuja kohti kohtuullisuutta ja elintapamuutosta.

Parhaat materiaalit tästä linkistä: https://www.kohtuukulutuskasvatus.fi/kohtuukulutuskasvatusmiksi/
Esimerkiksi Raworthin donitsimalli, kestävyys ja planetaariset rajat löytyvät tästä osiosta:
https://www.kohtuukulutuskasvatus.fi/kestavyyskriisi/

Aiheeseen voi perehtyä myös katsomalla nauhoituksen Tiedekulma Liven lähetyksestä Kulutuskulttuurin jälkeen
https://www.youtube.com/watch?v=_hnrjRFeHj4 (kesto 57.50min)

9. Ilmastonmuutos vs korona -paneelikeskustelu

Mielenkiintoisen paneelikeskustelun on tuottanut Iin ilmastoareena. Tiivistetty versio keskustelusta nyt Youtube-videona, kokonaiskesto reilu tunti. Mainio pohja oppituntikeskusteluille.
Emeritusprofessori Esko Valtaoja, dosentti Arto O. Salonen, kriisi- ja riskiviestinnän asiantuntija Maarit Pedak ja kestävän arjen johtava asiantuntija Sari Laine keskustelivat ilmastonmuutoksen ja koronan välisestä suhteesta IlmastoAreenan verkkotapahtumassa 6.10.2020. Ilmastonmuutos vs korona: mitä voimme oppia, mitä hyviä käytänteitä voisimme siirtää ja mistä se hyvä elämä koostuu. Katso paneelikeskustelu tästä linkistä: https://www.youtube.com/watch?v=3GGwmiDZb8g

10. Uusi ilmastolaki

Ilmastolain uudistus on pian valmis ja hallituksen on määrä antaa eduskunnalle esitys uudesta laista tammikuussa 2022. Lakiuudistuksen vaiheet ja etenemisen voi tarkistaa esimerkiksi valtioneuvoston hankesivustolta. Lain avulla on tarkoitus saavuttaa Suomen tavoite olla hiilineutraali 2035.

Vaikka lakiluonnosta ei ehdi kommentoida määräaikaan mennessä, luonnokseen ja sen lausuntoihin voi tutustua nuorten kanssa myös jälkikäteen. Näin lainvalmisteluun vaikuttaminen tulee tutuksi vaikuttamistavaksi seuraavia lakiuudistuksia silmällä pitäen. Tässä linkissä on vinkkejä ilmastolain käsittelyyn: https://toivoajatoimintaa.fi/nuorikin-voi-vaikuttaa-ilmastolakiin-katso-3-vinkkia/


11. Kasvua tukevat, päästöttömät kehityspolut vuoteen 2050

Jotta hiilidioksidipäästöt voidaan ajaa nollaan vuoteen 2050 mennessä, päästöjen ja talouskasvun välinen yhteys pitää katkaista. Tätä kutsutaan päästöjen irtikytkennäksi.

Sitra tilasi selvityksen tutkiakseen, onko hiilidioksidipäästöjen kytkeminen irti talouskasvusta mahdollista riittävän nopeasti, jotta nettopäästöt voidaan painaa nollaan vuoteen 2050 mennessä, ja minkälaisia politiikkatoimia ja oletuksia tämä vaatisi. Analyysit toteutettiin maailmanlaajuisella tasolla, mutta taloudellisia vaikutuksia esitellään erikseen myös EU:n ja Suomen osalta.

Tämän selvityksen tulokset osoittavat, että hiilidioksidipäästöjen leikkaaminen merkittävästi 1,5 asteen tavoitteen mukaisesti ja BKT:n kasvu voivat tapahtua samanaikaisesti. Se vaatii kuitenkin syvällisiä muutoksia yhteiskunnan perustavanlaatuisiin teknologis-taloudellisiin järjestelmiin sekä onnistumista negatiivisten päästöteknologioiden (NET) nopeassa kehittämisessä ja käyttöönotossa. 

Tutustu Sitran raporttiin täältä: https://www.sitra.fi/julkaisut/kasvua-tukevat-paastottomat-kehityspolut-vuoteen-2050/#esipuhe

12. Pari uutista keskustelun tai kirjoitustehtävän pohjaksi

Yle 23.8. Ekonomistit Ylelle: Ilmastonmuutoksesta on tulossa sokki taloudelle
https://yle.fi/uutiset/3-12062941

Raportti: Luontokatoa ja ilmastonmuutosta ei voi ratkaista erikseen – uusi raportti nivoo keinot yhteen
https://yle.fi/uutiset/3-11975926
Molempien artikkeleiden lopusta löytyy myös lisää linkkejä ajankohtaisiin teemaan liittyviin artikkeleihin.